Tästä postauksesta tulee yksi sillisalaatti, sillä kirjoittaminen ei jotenkin kulje nyt yhtään. Pakko on kuitenkin tulla ilmoittamaan, että se on kuulkaas viikko ja sitten Suomi kutsuu!
Mulla on jo kova ikävä mun perhettä ja ystäviä, ja en malttaisi odottaa, että saisin alkaa laittaa elämääni järjestykseen Suomessa. Näiden normiasioiden lisäksi oon myös ikävöinyt kaikkia hassuja juttuja. Ensinnäkin mä en ole juonut kahvia melkein kolmeen kuukauteen. Kyllä, minä, joka voin juoda 10 kuppia kahvia päivässä. Täällä on vain niin jäätävää sumppia, etten jaksa edes vaivautua. Siispä odotan kuin kuuta nousevaa ensi viikon lauantaiaamua, kun saan herätä kotikodista ja isi on keittänyt kahvit. Lisäksi oon jo suunnitellut, että heti ensiksi mun on päästävä kirjastoon! En ole koko vaihtoaikaan lukenut mitään strategisesta johtamisesta tai yrityksen yhteiskuntavastuusta kevyempää, joten voitte uskoa, miten halajan saada jonkun ihmissuhdedraamataikavoimialohikäärmeitäjamaailmalepääsinunharteillasi-kirjan käteeni.
Pitäisköhän sitten samaan syssyyn vielä valaista viimisiä viikkoa.
Tuossa kuukauden vaihteessa piipahdettiin Iidan kanssa Damissa
jouluostoksilla, mutta ei jotenkin pystynyt nauttimaan kaupungista
samalla tavalla kuin yleensä, sillä ulkona oli niin kylmä, ettei
pystynyt edes kaupunkiakaan ihastelemaan. Lisäksi mulle tuli mieleen
päivät Damissa perheen kanssa, joten oli vähän haikeat fiilikset.
Itsenäisyyspäivänä piirsin Suomen lipun poskeeni juhliakseni omalla
tavalla Suomen itsenäisyyttä, ja tottakai unohdin sen lipun sitten
poskeeni. Ihmettelin vain, miksi mua katottiin niin oudosti ruokaa
hakiessa... Illalla kattelin toisella silmällä presidentin kättelyä,
kuuntelin korva tarkkana Hanneksen tarinoita talvisodasta ja huokailin
jääkiekkovaimojen pukuja. Käytiin myös paremman sään saattelemana
Groningessa joulushoppailemassa hieman paremmalla menestyksellä.
Nyt sitten olisi viikon aikana tarkoitus myydä pyörä ja muut hankitut
kamat eteenpäin, alkaa vähän pakkailla kamoja kokoon ja rukoilla, että
saan mahdutettua pari viinipulloa ja juustokimpaletta laukkuihin. Pian
olen kotona, ihanaa! ♥
This blog post is going to be a one big messy, because my writing
inspiration has lost, but I had to come to tell that it's one week and
then I'm off here.
I miss my family and friends very much and I can't wait that I can start
to organize my life in Finland. In addition to these normal things, I
also miss lots of funny little things. Fox example, coffee. I mean I
haven't drunk coffee almost in three months. Yeah, I, who can drink 10
cups in a day. There is just so awful coffee in here, so no thanks.
Moreover, I've planned that first thing I'm going to do on next saturday
morning (after my morning coffee) is going to library. I haven't read
any book here, so I. Need. Books!
Well, should I also tell little bit about my last weeks. At the end of
November me and Iida did a day trip to Amsterdam. On 6th of December was
Finland's Independence day, and I celebrated it by painting a flag on my cheek. At the evening I watched
Linnan juhlat (big thing in Finland) and listened very carefully when
101-year-old ex-serviceman Hannes told stories about the Winter War.
Now I have one week time to sell my bike and other stuff and start to packing. Soon I'm home! ♥


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti